Lakiteknologia suuryrityksissä 2025: Mitä tutkimus paljasti?
- Lauri Nieminen
- 1.1.
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.1.

Sopimukset vievät lakijohtajien työajasta jopa 70 prosenttia. Silti valtaosa käsitellään edelleen manuaalisesti. Tuore Legaunselin tutkimus valottaa, missä suomalaiset suuryritykset seisovat lakiteknologian suhteen — ja miksi pelkkä kiinnostus ei vielä riitä.
Kuilu tietoisuuden ja käytännön välillä
Tutkimuksessa haastateltiin lakijohtajia ja vanhempia juristeja eri toimialoilta. Kaikki osoittivat teknologiatietoisuutta, mutta käyttöönottoprosesseissa paljastui valtavia eroja organisaatioiden välillä.
Osa pilotoi jo tekoälyratkaisuja. Toisilta puuttuvat jopa perustyökalut kuten sähköinen allekirjoitus.
Mielenkiintoista on, että organisaatiokoko ei ennusta adoptionopeutta. Pienet lakitiimit voivat olla teknologian edelläkävijöitä, jos niistä löytyy teknologiaorientoitunutta johtajuutta. Suuret organisaatiot taas saattavat jarrutella hallintoprosessiensa vuoksi.
Viisi suurinta estettä
Tutkimus tunnisti selkeät pullonkaulat teknologian käyttöönotolle:
Integraatiohaasteet nousivat kärkeen — valtaosalla teknologia pitäisi saada toimimaan SAP:n tai Salesforcen kanssa. Käyttäjien sitouttaminen ja koulutus oli seuraavaksi yleisin haaste. Kolmantena tulivat budjettirajoitteet, ja lähes puolet kärsi johdon hyväksynnän tai muutosvastarinnan puutteesta.
Yksi haastateltava kiteytti: "Teknologiasta kyllä puhutaan, mutta ilman selkeää johtamista se ei lähde elämään."
Missä automaatio tuottaisi eniten hyötyä?
Tutkimuksen mukaan suurin ROI-potentiaali löytyy ei-strategisten sopimusten automaatiosta. NDA-pyynnöt, redline-tarkastukset ja vakiolausekkeiden käsittely vievät kohtuuttomasti aikaa — ja toistuvat päivästä toiseen.
"NDA-pyyntöjä voi tulla päivittäin useita, kaikki käsitellään manuaalisesti", kuvaili eräs lakijohtaja.
Juuri tässä piilee paradoksi: rutiinitehtävät tunnistetaan kuormittaviksi, mutta automatisointi jää silti tekemättä.
Neljä erilaista teknologiaprofiilia
Tutkimus tunnisti lakiorganisaatioista neljä erilaista teknologiaorientaatiota:
Pioneerit pilotoivat aktiivisesti ja tekevät strategisia valintoja kilpailuedun saavuttamiseksi.
Pragmaatikot ovat kiinnostuneita mutta varovaisia — he etenevät vaiheittain.
Konservatiivit ovat skeptisiä ja usein resurssirajoitteisia.
Eklektikot kokeilevat tapauskohtaisesti konsernin linjausten mukaan.
Jakauma oli tutkimuksessa melko tasainen kaikkien profiilien kesken.
Kolme askelta eteenpäin
Tutkimuksen suositukset ovat käytännönläheisiä. Ensimmäinen askel on sisäinen analyysi: mihin aikaa ja rahaa kuluu, mitkä prosessit toistuvat eniten? Toinen askel on automaatiopotentiaalin kartoitus ja playbook-dokumentointi pilottia varten. Kolmas ja ratkaiseva askel on konkreettinen pilotti yhdellä käyttötapauksella — vaikkapa NDA-automaatiolla — ja mitattavan business casen rakentaminen johdolle.
Ilman C-tason sponsorointia teknologia harvoin juurtuu. Mutta kun perusteet ovat kunnossa, tulokset voivat olla merkittäviä: ajansäästöä, vähemmän virheitä ja nopeampia prosesseja.
Tämä teksti perustuu Legaunselin vuoden 2025 tutkimukseen "Lakiteknologia suuryrityksissä". Alkuperäinen raportti sisältää yksityiskohtaiset metodologiset kuvaukset ja toimenpidesuositukset.


